Paluumuuttaja

Päiväkodissa oli järkätty ihanat wappujuhlat. Ruotsissa ei tunneta niinkään wappupalloja, eli tämä oli meille uusi tuttavuus. Vanhemman lapseni pallo karkasi kotimatkalla. Se roikkuu edelleen puussa, tyhjenee hiljalleen. Itse on välillä hieman samankaltainen olo kuin tuolla vappupallolla, kun kevät koittaa. On jotenkin ihan harmaa olo sisältä ja ilmat ikään kuin pihalla, pitkän talven jäljiltä. Vaikka valo ja kevät ovat ihania, niin usein tuntuu siltä, etten ihan ehdi kevään kelkkaan mukaan. Ei se talvi yllätä, vaan se kevät ja valo, jotka yhtäkkiä tulevat takaisin! Joskus juhannuksen tienoilla alan sitten ymmärtää, että en tosiaan tarvitse talvitakkia enää. Pitäisi tehdä sellaisen vanhemman vuosihuolto juuri tässä kevään kynnyksellä, jotta voisi heittää tämän henkisen talviturkin päältään pois hieman aiemmin. Enää alle kuukausi koululaisten kesäloman alkuun...!